Jeesuksen kauhistuttava kärsimys ja kuolema

Utskriftsvänlig versionUtskriftsvänlig version

Korsfästelsen

Kun nyt vietämme pääsiäistä ja muistamme sitä sanomaa, jonka se tuo mukanaan, voi olla tarpeen omistaa ajatus Jeesuksen kauhistuttavalle kärsimykselle. Jeesus kävi läpi ruoskimisen, ristiinnaulitsemisen ja fyysisen kuoleman, että me ihmiset - jotka kaikki olemme syntisiä - voisimme kulkea vapaina. Jeesus teki tämän meidän takiamme. Meidän rangaistuksemme on maksettu Jeesuksen verellä. Hänen kuolemansa ristillä on täydellinen uhri, kerran kaikkien puolesta siksi, että saisimme ikuisen elämän. Mietiskelkäämme siksi Jeesuksen kärsimyksiä ja kuolemaa, että ymmärtäisimme, minkälaista rakkautta Jumala osoitti meille, kun Hän tuli ihmiseksi ja kärsi ja kuoli meidän sijastamme. Tämän ansiosta me voimme toivottaa toisillemme Iloista pääsiäistä!

Tekstin on koostanut Mattias Westergren.


Tuska Getsemanen puutarhassa

(Uusi Testamentti, esimerkiksi Markus 14:32-52)

Juhlittuaan pääsiäisateriaa yhdessä opetuslasten kanssa Jeesus ja opetuslapset lähtevät oliivilehtoon, jota kutsutaan Getsemaneksi. Tultuaan perille Jeesus ottaa mukaansa Simon Pietarin (Keefaksen), Jaakobin ja Johanneksen (Sebedeuksen pojat), joita hän pyytää jäämään hänen luokseen siksi ajaksi, kun hän rukoilee. Jeesus jättää sen jälkeen kolme huolestunutta opetuslasta ja menee vähän matkan päähän, jossa hän polvistuu maahan ja rukoilee Jumalaa päästämään hänet kauhistuttavasta hetkestä, joka häntä odottaa.

Uuden Testamentin tekstissä sanotaan, että Jeesus tässä tilaisuudessa alkaa hikoilla verta sinä aikana, kun hän rukoilee. Tämä on tunnettu lääketieteellinen tila, jota kutsutaan nimellä "hematidros". Tila ei ole kuitenkaan erityisen tavallinen, mutta se liitetään voimakkaaseen psyykkiseen stressiin.

Tämä vaikea tuska, jota Jeesus tuntee, tuottaa kemikaaleja, jotka rikkovat hikirauhasten hiussuonet. Tämän seurauksena on pieni verenvuoto, mikä sai aikaan sen, että hiki värjäytyi veriseksi. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään suurempi määrä verta, mutta tila tekee ihon äärimmäisen hauraaksi, mikä sinulla voi olla mielessäsi, kun mietimme Jeesuksen ruoskimista.

Roomalainen ruoskinta

(Uusi Testamentti, esimerkiksi Markus luku 15)Jeesus on voimakkaan psyykkisen paineen alla eikä hän ole nukkunut koko yönä. Sitä paitsi hän on jo joutunut pahoinpitelyn ja halventamisen kohteeksi. Hän on kokenut nyrkiniskuja ja pilkkaa.

Tarkan valvonnan alaisena hänet viedään roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen luo, jossa hän vielä kerran tulee väärin syytetyksi. Jeesus ei kuitenkaan vastaa syytöksiin ja Pilatus, joka erittäin hyvin ymmärtää sen, että ylipapit haluavat antaa Jeesuksen kuolemaan, tulee hyvin hämmästyneeksi tästä. Lopuksi Pilatus kokee juutalaisten johtajien painostusta ja antaa periksi heidän uhkailulleen. Hän tuomitsee Jeesuksen ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi ja vapauttaa sen sijaan Barabbaksen, maineikkaan kapinoitsijan ja ryövärin, joka oli vuorostaan johtanut murhaan.

* Barabbas symbolisoi ihmiskuntaa, joka kulkee vapaana siksi, että Jeesus ottaa päälleen kaikki synnit, kaikki syytökset sekä sen rangaistuksen, jonka me syylliset olisimme saaneet velkamme takia.

Roomalainen ruoskinta oli tunnettu siitä, että se oli kauhistuttavan brutaalia. Tavallista oli, että tuomittua, juutalaisen lain mukaan, ei piiskattaisi enempää kuin 40 iskulla, mutta Jeesuksen tapauksessa on voinut olla kyseessä merkittävästi enemmän kuin nämä, koska juuri roomalaiset sotilaat jakoivat iskut ja joiden lukumäärään saattoi vaikuttaa se, millä tuulella sotilaat olivat sinä päivänä.

Roomalainen (nahkaruoska "horrible flagellum" koostui kädensijasta, johon oli kiinnitetty köysiä tai nahkaremmejä, joihin oli kudottu lyijykuulia, luunpaloja tai rautapiikkejä). Se, joka tuomittiin tähän kauheaan rangaistukseen, sidottiin ojennettuna paaluun. Iskut suunnattiin sitten selkää, takamusta ja jalkojen takapuolia kohti, mutta ne saatettiin myös suunnata vatsaan ja kasvoihin. Kuulat saivat aikaan syviä mustelmia, jotka puhkesivat, kun niihin osuttiin useita kertoja ja luunpalat sekä rautapiikit repivät rikki ihon niin vaikeasti, että joskus paljastui osa selkärankaa.

Erään roomalaista ruoskintaa tutkineen lääkärin mukaan piiska on kuluttanut alla olevaa luurangon lihaksistoa ja saanut aikaan verisen lihan väriseviä suikaleita. Eräs Eusebios - niminen historioitsija 200 - luvulta kuvaili ruoskimista sanomalla: "Uhrin laskimot paljastetaan, kuten myös lihakset, jänteet ja suolet."
Monet ihmiset kuolivat ruoskimisen seurauksena ennen kuin heidät ehdittiin ristiinnaulita, osa menetti tietoisuutensa tai järkensä kauhistuttavan tuskan takia. Uhri saattoi myös kohdata "hypovoleemisen sokin", mikä tarkoitti sitä, että ihminen kärsii suuren verenhukan aiheuttamasta reaktiosta. Tämä tuo mukanaan sen, että ensiksikin, sydän villiintyy pumppaamaan verta, jota ei ole. Toiseksi verenpaine laskee, mistä seuraa se, että uhri pyörtyy tai lysähtää kokoon.

Kolmanneksi munuaiset lakkaavat tuottamasta virtsaa säilyttääkseen sen volyymin, joka on olemassa. Ja neljänneksi uhri tulee hyvin janoiseksi, koska ruumis tarvitsee nestettä korvatakseen veren menetyksen. Jeesus kohtasi todennäköisesti hypovoleemisen söken, kun hän kantoi ristin poikkipuuta Via Dolorosaa pitkin Golgatalle. Hän lysähti kasaan ja roomalainen sotilas määräsi Simon Kyreneläisen kantamaan poikkipuuta loppumatkan. Myöhemmin Jeesus sanoi, että hänellä oli jano ja silloin hänelle tarjottiin hapanviiniä juotavaksi. (katso Joh. 19:28-29).

Ristiinnaulitseminen

(Uusi Testamentti, esimerkiksi Markus 15:21-40)

Kärsittyään voimakkaasta tuskasta yöllä, tultuaan kuulustelluksi ja viattomasti syytetyksi, pahoinpidellyksi, halvennetuksi, pilkatuksi ja armottomasti ruoskituksi ja sen lisäksi kannettuaan raskasta poikkipuuta pitkän matkaa, niin Jeesus on lopulta perillä Golgatalla. Siellä hänet riisutaan ja laitetaan selälleen siten, että hartiat ja ulospäin ojennetut käsivarret ovat poikkipuulla. Jeesukselle tarjotaan huumaavaa juomaa, mutta hän kieltäytyy siitä. Hän haluaa kärsiä ristiinnaulitsemisen tuskan täysin tietoisena.

Ranteet, eivät kädet, kuten useimmissa maalauksissa ja veistoksissa on esitetty, naulattiin kiinni poikkipuuhun, nimeltään "patibulum", karkeiden piikkien avulla, jotka olivat 13 - 18 cm pitkiä ja jotka kapenivat terävään kärkeen. Syy siihen, että naulat asetettiin ranteiden läpi, oli se, että se oli pitävä paikka, joka lukitsi käden. Naulat eivät luultavasti murskanneet mitään luita, mutta sitä vastoin ne menivät läpi siitä kohti, missä hermo "nervus medianus" kulkee. Se on suurin hermo, joka menee käteen ja se murskattiin, kun siihen lyötiin naula. Sinä tiedät varmasti, kuinka kipeää tekee, kun satutat kyynärpääsi. Se on itse asiassa toinen hermo, jota kutsutaan kyynärpäähermoksi. Kuvittele, että sinä puristat hermoa ja murskaat sen. Se muistuttaisi sitä kipua, jota Jeesus koki.

Tuska oli täysin kestämätöntä, ja luultavasti myös jotkut käden osat lamaantuivat, mikä johti supistumisiin. Ne pakottivat esiin melkein kynnen kaltaisen käden asennon. Tämän käsittelyn jälkeen Jeesus nostettiin ylös ja hänen kätensä olivat tiukasti naulattu poikkipuuhun, mikä sai aikaan sen, että käsivarret ojentuivat ulospäin ja pitenivät noin 15 cm, Tämä toisin sanoen tarkoitti sitä, että molemmat hartiat menivät pois sijoiltaan. Mikä on erittäin mielenkiintoista tässä yhteydessä on se, että vanhatestamentillinen profetia ennakoi ristiinnaulitsemisen useita satoja vuosia ennen kuin se tapahtui. Raamatussa sanotaan:" kaikki minun jäseneni (suomalaisessa Raamatussa on luuni) on eroteltu ja löydät sen Psalmissa 22:15.
Sen jälkeen, kun Jeesus oli nostettu ylös, poikkipuu kiinnitettiin ylösnostettuun paaluun, joka oli kiinnihakattu maahan. Sen jälkeen lyötiin naulat hänen jalkojensa läpi, mikä johti siihen, että myös nämä hermot murskattiin aiheuttaen samanlaisen tuskan kuin ranteissa. Ristiinnaulitseminen oli pohjimmiltaan tuskallisesti suoritettu kuolema tukehduttamalla. Syy siihen oli, että lihaksiin ja palleaan kohdistunut rasitus aiheutti rintakehän joutumisen sisäänhengitystilaan. Jotta ristiinnaulittu saattoi hengittää ulos, hänen oli pakko painaa itseään ylöspäin jalkaterillään, jotta lihasjännitys helpottaisi hetkiseksi. Tämä johti siihen, että naulat repivät rikki jalkaterän ja lopuksi juuttuivat nilkkaluuta vasten.

Kun ristiinnaulittu onnistui hengittämään ulos, niin hän saattoi rentouttaa itseään ja vajota alaspäin hengittääkseen vielä yhden henkäyksen sisään. Kerta toisensa jälkeen Jeesus sai hangata veristä ja rikkirevittyä ruumistaan karkeata puuta vasten ristillä. Tätä jatkui siihen asti, kunnes hän oli aivan loppuun uupunut eikä jaksanut puristaa itseään ylös hengittääkseen enää.

Kun Jeesuksen hengitys loppui, niin hän siirtyi tilaan, jota kutsutaan nimellä "respitatorinen acidos", mikä tarkoittaa, että hiilidioksidi veressä hajoaa ja muodostaa hiilihappoa, mikä lisää veren happamuusastetta. Tämä taas vuorostaan saa aikaan epäsäännöllisen sydämenlyönnin. Kun tämä tapahtui, niin Jeesus tiesi, että kuoleman hetki oli tullut ja juuri silloin hän sanoi:" Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni". Sitten hän kuoli sydämen pysähtymiseen. Ennen kuin Jeesus kuoli, niin hypovoleeminen sokki on synnyttänyt katkeamattoman sydämenlyömisen, mikä johti sydämen pysähtymiseen. Se johti siihen, että neste kerääntyi sydämen ympärillä olevaan kalvoon ja myös keuhkojen ympärille. Juuri sitä Johannes kuvaa luvussa 19 jakeessa 34:

"yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä ja heti vuoti siitä verta ja vettä."

Se rangaistusmenetelmä, josta olet nyt lukenut tässä oli niin vastenmielinen ja julma, että roomalaiset jättivät sen pois omiltaan kaikessa muussa paitsi valtiopetoksessa. Se oli yksi julmimmista ja kiduttavimmista rangaistusmenetelmistä, mitä ikinä on esiintynyt. Cicero kutsuu sitä "julmimmaksi ja kaikkein kauhistuttavimmaksi kuolemanrangaistukseksi" ja historiankirjoittaja Tacitus luonnehtii sitä "kurjimmaksi kaikista kuolintavoista". Ristiinnaulitseminen Rooman valtakunnassa lakkautettiin keisari Konstantinuksen toimesta.

Ylösnoussut on Jeesus!

(Uusi Testamentti, esimerkiksi Markus luku 16)

MUTTA... Kaikki ei siis ole loppu siinä, kun Jeesus kuolee ristillä. Kolmantena päivänä Hän nimittäin nousee ylös kuolleista. Vietettyään lisäksi jonkun aikaa yhdessä opetuslasten kanssa, Hän hyvästelee heidät ja kohoaa taivaan pilviin takaisin Isän luo. Hän on luvannut palata takaisin samalla tavalla kuin Hänet otettiin ylös ja kaikki viittaa siihen, että se päivä on hyvin lähellä!


Alla löydät joitakin valittuja Raamatun lauseita, jotka kauan ennen Jeesuksen aikaa ennustivat ristiinnaulitsemisen ja Jeesuksen kärsimyksen.

PSALMI 22:2
Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?

PSALMI 22:7-9
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky. Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:" Jätä asiasi HERRAN haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."

PSALMI 22:15-19
Niin kuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niin kuin vaha, se on sulanut minun rinnassani. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru ja kieleni tarttuu suuni lakeen ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun. Sillä koirat minut piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niin kuin jalopeurat. Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen; he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

PSALMI 69:22
Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä (ruotsalainen käännös = etikkaa).

PSALMI 129:3
Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

JESAJA 53:1-12
1 Kuka uskoo meidän saarnamme ja kenelle HERRAN käsivarsi ilmoitetaan (ruots. uskoi ja on ilmoitettu)?
2 Hän kasvoi Herran edessä niin kuin vesa, niin kuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta (ruots. majesteettia); me näimme hänet mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet (Ruots. Kun me näimme hänet, hänen ulkonäkönsä ei ollut puoleensa vetävä.).
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta HERRA heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. .
7 Häntä piinattiin ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
8 Ahdistettuna (Ruots. väkivallan kautta) ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan (ruots. suvusta) sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
10 Mutta HERRA näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa (Ruots. Herran tahdolla tulee olemaan menestys hänen kauttaan).
11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa (Ruots. tietonsa) kautta hän minun vanhurskas palvelijani vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.´
12 Sen tähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Suomennos/ Översättning till finska 2011-06-02
Sylvi Hänninen

 

Suomi