Raamattutunti koettelemisen edellytyksistä. Olenko itse oikealla tiellä? Olenko välttänyt petetyksi tulemisen? Kuinka vältän petetyksi tulemisen?
Sisällysluettelo
1.0 Johdanto
Ajattelin, että tässä osassa voisimme mietiskellä tätä koettelemista vähän erilaisesta näkökulmasta. Sillä on olemassa edellytys koettelemisellemme, joka mielestäni on kaikkien muiden edellytysten yläpuolella, ja se on, että itse olemme oikealla kurssilla. Se, että itse on pelastettu, että käsittää todellisen ja terveen opin ja että kristityllä on oikea suhde Jumalaan. Ja että on rauha Jumalan kanssa. Joten ei ole virhe alkaa koetteleminen koettelemalla itseään. Ja silloin jaan joitakin ajatuksia, joiden toivon olevan johdatukseksi, kun kyseessä on itsemme perusteellinen tutkinta, mutta myös kun kyseessä on muun kuin itsemme koetteleminen. Aloitamme tämän Raamatun sanalla Matteuksen evankeliumin luvusta 7.
Matt. 7:1–6: Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi. Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi:” Annas, minä otan rikan silmästäsi” ja katso malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. (ruots. silloin näet kirkkaasti, että voit ottaa…) Älkää antako pyhää koirille, älkääkö heittäkö helmiänne sikojen teen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.
Tämä Raamatun sanan tulkitsevat useimmat kristityt kyllä niin, että meidän ei pidä tuomita toisia ihmisiä, sillä silloin Jumala tulee tuomitsemaan meidät. Eikä silloin edes uskalleta omata mielipiteitä joistakin kysymyksistä. Mutta kokonaisuutta tästä Raamatun sanasta ei yhtä usein kuule.
Ensinnäkin tämä Raamatun sana ei suoraan sano, että Jumala suoraan tuomitsee meidät, jos me tuomitsemme toisia ihmisiä. Ehkä tässä Raamatun sanassa on kyse siitä, että jos minä tuon julki toisten ihmisten elämässä ja uskossa olevia puutteita, niin silloin voin odottaa, että toiset tulevat tarkasti arvostelemaan minun elämääni. Siksi hän neuvoo meitä ensin nuhtelemaan itseämme ja sitten itse asiassa menemään eteenpäin koettelemaan toisia. Me emme siis niin usein ajattele jatkoa:” Silloin tulet näkemään niin kirkkaasti, että voit ottaa pois rikan veljesi silmästä.” Jos elämme tämän Raamatun sanan täydeksi, niin se voi todellakin tarkoittaa sitä, että me osoitamme jollakin olevan puutteita esimerkiksi uskossaan. Mutta tämän voimme tehdä vain, jos ensin olemme ojentaneet itseämme, Jeesuksen mukaan. Muuten emme näe kirkkaasti.
Samalla tavalla asiat ovat jakeessa 6. Jos emme heitä helmiämme sikojen eteen, niin meidänhän täytyy ratkaista, ketkä ovat sikoja ja ketkä eivät. Kuinka muuten voi elää tämän Raamatun sanan mukaan? Ja sehän on tuomio, vai mitä? Joten joko saa heittää helmensä sekä ihmisille että eläimille ja silloin ei eletä Raamatun mukaan tai sitten täytyy tehdä tuomio vastaanottajista eikä heittää helmiään turhaan. Mutta tämä vaatii myös sen, että itse näkee kirkkaasti.
Näin on myös Johanneksen kehotuksessa koetella henget. Tämä on kirjoitettu Johanneksen kirjeeseen, lukuun 4. Se sisältää myös, että langetetaan tuomio sekä henkilöiden, oppien että yhteisöjen päälle, ei siitä lähtökohdasta, mitä itse on mieltä, vaan siitä lähtökohdasta, mitä Raamattu sanoo Jeesuksesta. Katsotaanpa tätä Raamatun kohtaa heti.
Paavali sanoo näin Room. 16:17:
Room. 16:17: Mutta minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta, vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä!
Tämä tarkoittaa myös, että me langetamme tuomion niiden henkilöiden, oppien ja yhteisöjen suhteen, kun tarkastelemme oppia ja käännämme selkämme sille, joka on hullua. Sitä paitsi Paavali sanoo seuraavaa tuomitsemisesta:
1. Kor. 5:12–13: Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? 13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha!
Joten on sekä sallittua että suositeltavaa – Raamatun näkökulmasta – koetella sekä opit, julistajat että yhteisöt. Mutta suuri ydinkohta silloin Jeesuksen sanojen mukaan Matteuksen 7. luvussa on, että meidän ensin tulee nuhdella itseämme, jotta me voimme koetella menestyksellisellä tavalla.
2.0 Neljä vakavaa uskon aluetta
Otan esille neljä vakavaa aluetta, joissa luulen, että meidän täytyy koetella oma uskomme, jotta voimme nähdä kirkkaasti, olla raittiita, valveilla ja halukkaita koettelemaan eri asioita kristikunnassa.
2.1 Raamattu on Jumalan erehtymätön Sana
Ensimmäinen alue on se, mikä on suhtautumistapamme Raamattuun. Siitä, että Raamattu on Jumalan Sanaa, olen kirjoittanut enemmän sivulla https://bibelfokus.se/bibeln_forsvar (huom! linkkiä ei ole suomennettu), niin en ota siitä esille niin paljon tässä. Mutta kuitenkin tästä meidän täytyy aloittaa.
2. Tim 3:16–17: Jokainen kirjoitus (ruots. Koko Kirjoitus = Raamattu), joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskauteen, 17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistautunut
Jos me nyt uskomme, että Raamattu on Jumalan erehtymätön sana, niin se täytyy olla itse lähtökohta meidän koettelemisellemme. Ellei meillä ole Raamattua perustana jokaiselle osalle uskoamme, silloin horjumme joka kerta, kun pieni tuulenvire tulee opeissa. Jos otamme vastaan kritiikittömästi uusia oppeja, näkyjä, ilmestyksiä, profeetallisia puheita jne. tarkistamatta sanomaa Raamatusta, niin silloin olemme kuin vastasyntyneet kamelit liukkaalla jäällä. Silloin emme ole ymmärtäneet asioiden aitouden koettelemisen tärkeyttä. Koko Jumalan Sana on totuus. Yksi ainoa jae ei ehkä sano koko totuutta. Joten se, mitä koettelemme, täytyy olla harmoniassa koko Raamatun Sanan kanssa, ei vain sieltä täältä otetun yhden jakeen kanssa.
Jeesus on sanonut “ Katsokaa, ettei kukaan petä teitä!” Tässä ”katsokaa” on tietoinen aktiviteetti. Joten meidän täytyy perusteellisesti tutkia itsemme. Olemmeko me mahdollisesti avanneet muita kanavia? Olemmeko ottaneet vastaan oppeja, näkyjä, ilmestyksiä, profetioita, joita emme ole koetelleet Raamatulla? Tästä meidän täytyy ottaa kiinni ennen kuin voimme koetella muita ja muuta - menestyksellisesti.
2.2 Jeesus on Jumala
Toinen alue, jossa meidän täytyy koetella itseämme, on se, mikä näky meillä on siitä, kuka Jeesus Kristus on. Klassinen kristillinen näky on se, että Jumala laskeutui alas maan päälle ihmishahmossa. Jumala tuli ihmiseksi, ja Jeesus on siis sama kuin Jumala Isä, mutta sellainen Jumala on, kun hän tulee ihmishahmossaan. Mielestäni tulee yhä tavallisemmaksi se, etteivät kristityt usko, että Jeesus on Jumala. Ja sellainen usko Jeesukseen riippuu osittain siitä, että nyt leviää monta harhaoppia tällä alueella, mutta osittain myös siksi, että olemme huonoja tarkastelemaan uusia asioita. Usein harhaopit tulevat hiipien päällemme, pieninä annoksina. Ja sitten nämä pienet annokset yhdessä muodostavat täydellisessä skaalassa harhaopin. Pieni pala hapatettua taikinaa hapattaa melko nopeasti kokonaisen taikinakulhon täynnä taikinaa.
Johanneksen 1. kirjeessä, luvussa 4, Johannes kirjoittaa näin, luemme jakeet 1-3:
1 Joh 4:1–3: Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta, ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on Antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
Vuoden 1917 – käännöksessä on jakeessa 3:” jokainen henki, joka ei NIIN tunnusta Jeesusta, hän ei ole Jumalasta.” Mitä siis on se, joka NIIN pitää tunnustaa todellisena kristittynä? Se, että Jeesus ON Kristus - toisin sanoen Messias – joka on esiintynyt ihmisen ruumiissa. Jos nyt Jeesus ON Kristus, niin se tarkoittaa, ettei kukaan muu voi sitä olla. Huomaa, että Kristus/Messias ei ole virka tai titteli, johon muut voivat pukeutua. Jeesus ON, on aina OLLUT ja tulee aina OLEMAAN Kristus. Tämä on valtavan tärkeää ymmärtää, ettei tule kaikkein pahimpien harhaoppien pettämäksi..
Toinen tärkeä seikka tässä tunnustuksessa on, että Jeesuksella on fyysinen ruumis, joka on aina sama. Hän ei tule koskaan inkarnoitumaan muussa ruumiissa. Kun hän tulee takaisin, niin hän tulee esiin samassa ruumiissa, joka ristiinnaulittiin, ja hänen ruumiissaan on arvet jäljellä naulanrei’istä ja keihäästä. Joten, kun julistaja nousee esiin ja sanoo, että he ovat kristuksia, niin siinä on antikristuksen henki sen mukaan, mitä Johannes kirjoittaa. Vielä selvemmin tulevat asiat olemaan, kun Antikristus ”himself” astuu esiin ja sanoo, että hän on Kristus inkarnoituneena. Silloin tiedämme, että hän ei voi olla Jeesus tai Kristus, sillä he eivät ole samassa ruumiissa, ja Jeesus on sitä paitsi sanonut, millä tavalla hän on tuleva takaisin, nimittäin taivaan pilvissä. Niin ei Antikristus tule!
Sitten on olemassa yksi dimensio vielä tässä tunnustuksessa, että Jeesus on Kristus. Jos sitä kysyy juutalaiselta, joka on kääntynyt ja on todellinen Jeesukseen uskova juutalainen, niin luulen, että hän sanoisi, että Jeesuksen olevan sama kuin Kristus. Tämä tarkoittaa sitä, että Jeesus ON Jumala. Juutalaiset tulevat siis eräänä päivänä käsittämään, kuka heitä seurasi erämaassa. Jumala sanoi tunnettuna kansalleen, että hän kulkisi heidän kanssaan erämaassa.
2. Moos. 33:12–14: Ja Mooses sanoi Herralle:” Katso, sinä sanot minulle: ”Johdata tämä kansa sinne”, mutta et ole ilmoittanut minulle, kenen sinä lähetät minun kanssani. Hän (Herra ruotsalaisessa Raamatussa) sanoi: ”Pitäisikö minun kasvojeni käymän sinun kanssasi ja minun viemän sinut lepoon?” (Ruotsalainen Raamattu sanoo Minä itse käyn sinun kanssasi).” Engl. Raamattu Holy Bible ”The New King James Version” sanoo myös vastaavasti suomennettuna: Minun läsnäoloni kulkee sinun kanssasi ja minä annan sinulle levon. Suomentajan huomautus.
Ja Paavalilta saamme tietää, että Jeesus kulki juutalaisten kanssa erämaassa. Siis VT:n Jumala ja Jeesus ovat sama..
1. Kor. 10:1: Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.
Vastaavalla tavalla tulevat juutalaiset ymmärtämään, että he ristiinnaulitsivat juuri heidän oman Jumalansa.
Sakarja 12:10: Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen (ruots. Raamatussa Hengen on isolla kirjaimella). He katsovat MINUUN, jonka ovat lävistäneet.
Tässä siis puhuu VT:n Jumala ja sanoo:” MINUT, jonka he ovat lävistäneet”, siis ristiinnaulinneet. Ymmärrämme tästä, että Jeesus ja VT:n Jumala ovat yksi ja sama. Vuoden 1917 käännöksessä tai Raamatussa Bibel 2000 ei lue, että ”minut”, mutta niin kuin minä ymmärrän, niin alkutekstissä lukee ”minut”. Kun luemme eteenpäin Sakarjaa, näemme, mikä murtuminen kuuluu yhteen tämän juutalaisten heräämisen kanssa. Kun he ymmärtävät, että he ristiinnaulitsivat juuri heidän oman Jumalansa, niin se johtaa tietysti valtavaan synnin hätään..
Sak. 12:10–12: ja he valittavat häntä, niin kuin valitetaan ainokaista (ruots. Raamattu lisää sanan ainokaista poikaa), murehtivat katkerasti, niin kuin murehditaan esikoista. Sinä päivänä pidetään Jerusalemissa suuret valittajaiset, niin kuin olivat valittajaiset Hadadrimmonin valittajaiset Megiddon laaksossa. Ja maa pitää valittajaisia, kukin sukukunta erikseen.
Jos nyt teen yhteenvedon tästä kohdasta, niin meillä täytyy olla oikea näky siitä, kuka Jeesus on, jotta voisimme oikein tuomita ja kokeilla eri asioita kristinuskossa. Ellemme käsitä, että Jeesus on Jumala, joka kävi luomakunnassaan ottaakseen meidän rangaistuksemme päällensä, silloin tarkoitan sitä, että me olemme joko kypsymättömiä uskossamme tai vakavasti harhaanjohdettuja emmekä silloin kykene koettelemaan asioita. Mutta jos olemme käsittäneet tämän kohdan, niin meillä on hyvin tärkeä totuus, jota vastaan koetella julistajat, opit ja yhteisöt. Jeesusta ei käsitellä miten tahansa, jos on käsittänyt sen, että Isä ja hän ovat yhtä!
Voit tässä alapuolella nähdä videoklipin YouTubesta, josta näemme, kuinka pettäväksi väärä sanoma Jeesuksesta voi tulla. Kuuluisa julistaja John Hagee mainostaa kirjaansa In defence of Israel ( Israelin puolustukseksi” suomeksi). Jos nyt kristityllä on erityinen rakkaus Israelia ja juutalaista kansaa kohtaan, niin sitähän tulee iloiseksi siitä, että julistaja rohkeasti astuu esiin ja puolustaa Israelia. Mutta samaan aikaan hän tyrkyttää antikristillistä sanomaa siitä, että Jeesus eitullut Messiaana/Kristuksena.
Video-klippi: https://www.youtube.com/watch?v=JE1UnSr1bxk
Niin tässä tapauksessa saamme apua Johannekselta paljastaaksemme John Hageen hengen. Sillä Jeesushan ON ainaKristus/Messias, siitä huolimatta milloin tai missä hän tuli tai tulee. Tällainen harhaoppi salaa avaa oven siis antikristillisyydelle. Tässä täytyy muistaa se, mitä otin esiin osassa 1. Emme voi poimia hedelmiä huonosta puusta, vaikka olisimme sitä mieltä, että miten hyvää onkaan, että John Hagee puolustaa Israelia. Sen sijaan meidän pitää kääntää selkämme sellaiselle, Paavalin sanojen mukaan.
Voi olla mielenkiintoista tiedostaa, että tämä John Hagee työskentelee TBN -kanavalla, siis sillä TV-kanavalla, jonka Uskonliikkeen suuri mediamoguli Paul Crouch omistaa. Siellä olemme nähneet kaikkia näitä julistajia kuten Kenneth Hagin, Kenneth Copeland, Benny Hinn ym. Ja juuri TBN -kanavalla ovat nämä kaikki julistajat sanoneet ”me kristityt olemme jumalia”, ja ”että me olemme kristus”. Nyt siis sanotaan John Hageen kautta, ettei Jeesus tullut Kristuksena, mikä siis käytännössä tarkoittaa sen kieltämistä, että Jeesus ON Kristus. Mikä Raamatun määritelmän mukaan tarkoittaa sitä, että tässä on kyseessä Antikristuksen henki.
2.3 Luopumuksen ajanjaksot
Kolmas alue käsittelee sitä, mitä uskomme tilanteesta kristikunnassa. Onko se hyvä vai onko se huono? Kukoistavatko monet harhaopit vai onko kristikunnalla jatkuvia voittoja? Onko syytä koetella kaikkea ja kaikkia? Onko meneillään ”kristillistyminen” – kuten jotkut sanovat - vai onko menossa sekularisaatio ja luopumus? Meidän näkymmehän nykytilanteesta ja tulevaisuudesta vaikuttaa valtavan paljon asenteeseemme siihen, että olemme valppaita ja valmiina koettelemaan.
Uskotko, että lähestymme viimeisiä aikoja? Monet merkithän viittaavat siihen. Mitä Jeesuksen opetuslapset vastasivat, kun heiltä kysyttiin lopun aikojen merkistä? Aivan ensimmäiseksi hän sanoi näin: ”Katsokaa, ettei kukaan eksytä teitä”. Joten onhan ilmeistä, että Jeesus halusi antaa signaalin siitä, että lopun aika on salakavalaa. Luemme tästä vähän enemmän Matteuksen evankeliumin luvusta 24:
Matt. 24:3–5: Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat:” Sano meille, milloin se tapahtuu ja mikä on sinun tulemuksesi merkki ja maailman lopun merkki?” Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille:” Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen:” Minä olen Kristus (ruots. Raamattu sanoo Messias), ja he eksyttävät monta. .
jakeet 11–12: Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
jakeet 23–25: Jos silloin joku sanoo teille: ”Katso, täällä on Kristus (ruots. Messias)” tahi ”Tuolla”, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia (ruots. kristushahmoja) nousee ja he tekevät suuri tunnustekoja ja ihmeitä niin, että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
Näemme tässä, että aika ennen Jeesuksen paluuta tulee olemaan täynnä vääriä profeettoja ja harhaoppeja. On myös ilmiselvää, että monet tulevat lankeamaan. Jeesushan viittasi myös siihen tekstissä Luuk. 18:8:
Luuk. 18:8: Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän (ruots. sellaista) uskoa maan päältä?
Jos otamme tämän kreikankielisestä perustekstistä, niin siinä sanotaan: ” löytäneeköhän uskoa maan päältä” (Åkessonin sanatarkan käännöksen mukaan)
Se, mitä Jeesus sanoo kaikissa näissä Raamatun kohdissa, antaa enemmän signaalia luopumuksesta kuin maailmanlaajuisesta herätyksestä, vai mitä? Ja jos nyt on joku Raamatun sana, jota minä haluan sinun tarkastelevan, niin se on ennen kaikkea 2. Tessalonikalaiskirjeen luku 2. Siellä on valtavan tärkeää sanomaa meidän ajallemme. Aloitamme lukemalla suuresta luopumuksesta jakeista 1-3:
2. Tess 2:1–3: Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseensa hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää teitä itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä olisi jo käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.
Joten siis tulee tapahtumaan suuri luopumus ennen sitä, kun saamme kohdata Jeesuksen. Myös Antikristus tulee nousemaan esiin ennen kuin saamme kohdata Jeesuksemme. Sehän on erittäin selvää tässä tekstissä. Vain tosi uskosta pystytään lankeamaan. Ja sana luopumus on tässä määräisessä muodossa, joten ei ole kysymys mistään tavallisesta asiasta, vaan sen sijaan jostakin aivan erityisestä. Jostain sellaisesta, jota me emme ehkä koskaan ole aikaisemmin nähneet maailmanhistoriassa. Ja silloin kyse on tosikristillisestä uskosta luopumisesta harhaoppiin, ei epäuskoon, vaan juuri harhaoppiin, minkä tulemme näkemään myöhemmin.
On siis olemassa monia Raamatun sanoja, jotka puhuvat siitä, että monet tulevat luopumaan totuudesta ja Jumalasta lopun aikana. Ilmestyskirjan luvussa 13 saamme kaikkein pelottavimman kuvan maailman tilasta tuona aikana:
Ilm. 13: 3-4: a koko maa seurasi ihmetellen petoa. Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja he kumarsivat petoa sanoen:” Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?"
jakeet 7-8: Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, joka ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
Muun muassa niin kutsutussa profeettaliikkeessä sanotaan, että kristikunta tulee juhlimaan maan päällä juuri ennen Jeesuksen tulemista. Kokonaiset kaupungit ja maat tulevat pelastumaan, sanotaan. Joissakin näissä piireissä sanotaan jopa, että kristityt tulevat saavuttamaan sellaisen hengellisen voiman ja potentiaalin, että SE on Jeesuksen paluu. Siis, että ME olemme Kristus yhdessä! Mutta tämähän on aivan vastoin sitä, mitä Johannes kirjoitti. Itse asiassa tilanne tulee olemaan aivan päinvastainen, ja niin oli myös, kun Jeesus tuli ensimmäisen kerran. Kristikunnan tila tulee olemaan aika surkea, kun Jeesus tulee takaisin, ja tosiuskovien joukko tulee olemaan melko pieni. Ilmestyskirjan tekstistä, luvussa 13 ei saa suoraan sitä tunnetta, että juuri nämä tosiuskovat dominoisivat maan päällä tuohon aikaan. Ja silloin ymmärtää, miksi Jeesus ihmetteli, tuleeko hän löytämään uskoa maan päältä, kun hän tulee takaisin. Ja juuri siksi hän sanoi, että rakkaus tulee kylmenemään useimmilla. Ei ole kyse mistä tahansa uskosta tai mistä tahansa rakkaudesta.
Jos meidän tulee olla hyvin valmistautuneita koettelemaan aitous asioissa, niin luulen, että meidän täytyy ymmärtää, että aika, jossa nyt elämme, on suuren luopumuksen alku. Valtavien harhaoppien aikaa! Tulee olemaan vain tärkeämpää ja tärkeämpää pystyä koettelemaan ja että todellakin tehdä myös se. Ellemme halua nähdä, että meillä on edessämme juuri tämä kehitys, niin luulen myös, että olemme erittäin huonosti valmistautuneita. Jos odotamme maailman laajuista herätystä, kun Raamattu puhuu luopumuksesta, niin petämme itseämme ja riskeeraamme itse joutua mukaan vedetyiksi kaikkiin niihin viettelyksiin, jotka tulevat päällemme merkkien ja ihmeiden voimassa, mistä puhutaan vähän edempänä 2. Tess. 2. – luvussa. Katsomme sitä ihan heti. Lopetuksena tälle kohdalle haluan mainita, että olen kirjoittanut laajan tekstin, joka yksistään käsittelee Jeesuksen jumaluutta. Sieltä saat paljon jännittävää ja selvää Raamatun sanaa.
Löydät sen tästä linkistä: https://bibelfokus.se/fi/jeesus_toisi_jumala .
2.4 Karismaattinen sokeutuminen
Kun nyt kyseessä on juuri tämä suuri luopumus lopun aikoina, niin haluan pyytää sinua katsomaan videotani, joka käsittelee juuri tätä. Sen löydät osoitteesta https://bibelfokus.se/fi/avfallet . Se alaotsikko, joka videossa on, on ”Viettelysten täytyy tulla, olemmeko valmiit vai olemmeko jo vieteltyjä?” Ajatellen Jeesuksen kaikkia varoituksia huolehtia siitä, ettei tule petetyksi, niin sinun täytyy uskaltaa kysyä itseltäsi, voiko asiat mahdollisesti olla niin, että myös SINÄ (ja minä) olemme voineet alkaa liukua sille tielle, joka johtaa suureen luopumukseen. Olemmeko todella huolehtineet, ettemme tule petetyiksi? Tämä on se kohta, joka on ehkä haastavin näissä kahdessa osassa koettelemisesta.
2.4.1 Juutalaisten sokeutuminen
Katsomme ensin sitä, mitä Raamattu sanoo sokeutumisesta, kun kyseessä on juutalainen kansa. Jos lukee Jesajan kirjaa VT:ssä, näkee sieltä, että Jumala valitsi profeetta Jesajan sokeuttamaan ja paimentamaan Jumalan kansaa juutalaisia. Se oli Jumalan tuomio, koska he olivat rikkoneet liittonsa Jumalan kanssa. Luemme Jesajan tehtävästä.
Jes 6:8–10: Ja minä kuulin HERRAN äänen sanovan:” Kenenkä minä lähetän”? ”Kuka menee meidän puolestamme?” Minä sanoin: ”Katso, tässä minä olen, lähetä minut”. Niin hän sanoi:” Mene ja sano tälle kansalle: ”Kuulemalla kuulkaa, älkääkö ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi."
Nämä ovat melko ihmeellisiä asioita, mutta se on tietenkin Jumalan viisautta ja sitä emme aina ymmärrä. Jumala ei siis halunnut kansansa kääntyvän takaisin. Heidän epäjumalanpalveluksensa oli tehnyt Jumalan niin kauhistuttavan väsyneeksi kansaansa, ettei hän edes halunnut antaa heille mahdollisuutta kääntymykseen – tuohon aikaan. Luemme hieman lisää tuosta sokeutumisesta, jota myös kutsutaan syväksi uneksi.
Jes. 29:9–14: Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta. Sillä HERRA on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen ja sulkenut teidän silmänne – profeettanne ja peittänyt teidän päänne – näkijänne. Niin on teille kaikki ilmoitus kuin lukitun kirjan sanat; jos se annetaan kirjantaitavalle ja sanotaan: ”Lue tämä”, niin hän vastaa: ”En osaa lukea.” Ja Herra sanoi:” Koska tämä kansa lähestyy minua ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja käskyjä, sen tähden katso minä teen tälle kansalle kummia tekoja – kummia ja ihmeitä ja sen viisaitten viisaus häviää ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
Jeesus viittasi tähän sokeutumiseen puhuessaan opetuslapsilleen vertauksin. Näemme sen esimerkiksi Luuk. 8:10:
Luuk. 8:10: Hän sanoi: ”Teidän on annettu tuntea (ruots. teille on annettu armo tuntea) Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.”
Silloinhan voi kysyä itseltään, millä tavalla Jumala antoi Jesajan kautta tämän sokeutumisen tulla juutalaisen kansan päälle. Tähän olen kytkenyt erään ajatuksen Sven Reichmannilta, joka mielestäni on kohtuullinen. Sokeutuminen ja paatumus tulivat kansan päälle, kun Jumala Jesajan kautta antoi heille ilmestyksiä ja hengellistä tietoa runsain määrin. Osittain ehkä ei kukaan ole antanut juutalaisille niin voimakkaita profetioita Messiaasta ja tulevaisuudesta kuin Jesaja. Ja sitä paitsi hän antoi aivan uskomattomia lupauksia juutalaiselle kansalle. Jesajas kapitel 60, vers 1-15.(Raamattulinkkiä ei ole suomennettu) Se on niin pitkä, joten hyppään sen yli säästääkseni vähän tilaa. Mutta näemme siinä, että Jumala mm. lupaa juutalaisille, että kaikki pakanakansat tulevat ja laskeutuvat heidän jalkoihinsa kaikkine rikkauksineen lahjoina heille.
Ja kuka meistä ei tulisi ylimieliseksi, jos saisimme sellaisia lupauksia tulevaisuudesta? Joten ehkä voidaan sanoa tässä, että Jumala sokaisi ja paadutti kansansa sillä, että hän sai heidät syömään tiedon puusta. Sillä ellei eletä nöyryydessä Jumalan edessä, silloin voi kaikki tieto olla hengenvaarallista, vaikkakin se käsittelee hengellistä tietoa! Sillä silloin se johtaa ylimielisyyteen ja eräänlaiseen itsensä jumalaksi korottamiseen, joka sitten taas johtaa hengelliseen sokeutumiseen ja sydämen kovenemiseen. Joten tiedon puu ehkä pikemminkin on suhtautumistapa tietoon kuin vain tieto sinänsä. Juuri kiusaus tulla Jumalan kaltaiseksi sai Aatamin ja Eevan näkemään Tiedon puu eri tavalla. Mutta tieto sinänsä ei näytä olevan vaarallista. Hoosean kirjassahan 4:6 lukee esimerkiksi: ”Minun kansani kulkee häviöön tiedon puuttuessa”.
Nyt tämä “paaduttamistuomio” juutalaisten päälle oli Jumalan suunnitelma ihmiskuntaa varten, kaikesta huolimatta. Sillä juutalaisten paatumisen kautta saatoimme me pakanat saada osan Jumalan pelastuksesta. Ja juutalaiset tulevat myös pelastetuiksi eräänä päivänä, kiitos ja ylistys siitä.
2.4.2 Kristittyjen sokeutuminen
Nyt minun mielestäni on paikallaan kysyä itseltään: Ovatko luopuneet kristityt myös sokaistuneita? Mehän olemme melko taitavia osoittamaan juutalaisten sokeutumista ja silloin tarkoitamme sitä, että nyt uuden liiton aikana meillä osittain on Jumalan Henki ja niin meillä on sellainen täydellinen sisäinen näkemys Jumalan Sanasta, ettei sokeutuminen todellakaan voi kohdata meitä. Mutta kuten ehkä ymmärrät otsikosta tässä kohden, niin luulen, että me riskeeraamme erehtyä melko karkeasti juuri meidän ylimielisyytemme kautta.
Voimmehan aloittaa siitä, että Jeesus varoittaa myös meitä kristittyjä nukahtamasta.
Mark. 13:33–37: Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. On niin kuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: Valvokaa!”
Tässä tekstissä oli monta “valveilla”. Sitten meillä on kertomus kymmenestä neitsyestä, jotka nukahtivat sulhasta odottaessaan. Sen kertomuksen ehkä tunnetkin. Mutta pääsanoma on kai juuri se, mitä Jeesus sanoo viimeisenä kertomuksessa:
Matt. 25:13: Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä (ruots. Raamattu jatkaa: jolloin hän tulee).
Raskas uni voi siis kohdata myös meitä kristittyjä, ellemme ole valveilla. Ja ellemme ole, emme huomaa tulleemme petetyiksi. Silloin olemme itse asiassa tottelemattomia Jeesuksen kehotukselle. Valvomisen uskon käsittelevän jatkuvaa totuuden etsimistä – joka aika - ja silloin elää Jeesuksen lähellä Raamatun luvussa ja rukouksessa. Mitään parempaa tapaa valvoa en voi ajatella.
Sanoin aiemmin, että koen Toisen Tessalonikalaiskirjeen luvun kaksi valtavan tärkeänä kristityille meidän ajassamme. Siinä on voimakas sanoma siitä sokeutumisesta, joka voi kohdata luopuneita kristittyjä. Luemme:
2. Tess 2:9-12: tuo (ruots. Raamattu laiton), jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettääväkevän eksytyksen niin, että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta vaan mielistyneet vääryyteen.
Näimme edellä, että luku 2 käsittelee luopunutta kristikuntaa. Minun mielestäni tämä harhaoppi, josta nyt luimme, muistuttaa Jumalan kansan juutalaisten, luopumusta erittäin paljon. Jos emme halua asettaa totuutta – ja sitä myöten Jumalaa itseään – korkeammalle kaikkea muuta, silloin Jumala lähettää voimakkaan harhaopin päällemme. Hengellisen unen tai epäraittiuden. Ja me näemme tekstissä, että juuri rakkaus merkkeihin ja ihmeisiin näyttää olevan moottori tässä sokeutumisprosessissa. Siis se on joku väärä karismaattinen. Kuten aiemmin näimme, niin Jeesus varoitti tästä myös:
Matt 24:24–25: Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
On olemassa tärkeä analogia juutalaisten suuren erehdyksen ja sen suuren erehdyksen välillä, jota luopuneet kristityt tulevat tekemään lopun aikoina. Juutalaisten erehdys oli, että heidän sokeutumisensa sai aikaan sen, että he eivät nähneet heidän omaa Jumalaansa, joka kävi vierailemassa heidän luonaan – siitä huolimatta, että hän tuli yhdenmukaisesti Kirjoitusten kanssa. Sen sijaan, että he olisivat nöyrtyneet hänen edessään, he pitivät huolen, että hän tuli ristiinnaulituksi.
Luopunut kristikunta tulee oman sokeutumisensa kautta myös menettämään Jeesuksen, vaikka vähän käänteisellä tavalla. He tulevat vastaanottamaan Antikristuksen takaisintulevana Jeesuksena, siitä huolimatta, että tämä on aivan selvästi kirjoitettu Raamattuun. Ja tavallaan he tulevat myös tappamaan Jeesuksen vainoamalla pientä ryhmää todellisia Jeesuksen opetuslapsia (Kristuksen ruumista), joka on kieltäytynyt taipumasta väärän Messiaan, Antikristuksen eteen.
Luulenpa, että näemme alun tälle koko skenaariolle jo tänä päivänä, kun ekumeeninen liike kokoaa kristittyjä tarkalleen kaikista ilmansuunnista ja näkemyksistä, sekä katolilaisista, Uskonliikkeestä, apostolisesta liikkeestä, profeettaliikkeestä, helluntaikirkosta, jne., jne. Mikä yhdistää kaikkia näitä erilaisia kristittyjen tyyppejä väärään ykseyteen? Ne ovat juuri karismaattiset kokemukset, rakkaus merkkeihin ja ihmeisiin, voiteluihin, näkyihin, ilmestyksiin, profetioihin, ihmetekoihin, ym.!
Lehdessä Missionsmagazinet, Livets Ord, numero 5, vuodelta 2008, sanoo Hans Weichbrodt näin (hän on pappi Ruotsin kirkossa ja inspiroija Keidas – liikkeessä):
”Karismaattinen liike yhdistää kristittyjä. Se on aitoa Hengen yhteyttä, joka nyt on tulossa (…) ja se koskee karismaattista uudistumista, mikä on matkalla (…). Uskovat matkustavat toistensa konferensseihin ja heillä on nöyryyttä oppia toinen toisiltaan (…). Kun olin Roomassa (…) tunsin, että minun täytyy olla herkkäkuuloinen, sillä Jumala haluaa näyttää minulle jotakin. Ehkä siellä oli asioita (katolisessa kirkossa), joihin Jumala halusi minun ottavan osaa. Se vaatii meiltä, että olemme herkkäkuuloisempia sille, että Pyhä Henki johtaa tavalla, johon emme ole tottuneet.”
Tavalla, johon emme ole tottuneet”, mitä hän sillä sanoo? Tekisikö Jumala uusia asioita Pyhän Henkensä kautta, joilla ei ole perustaa Raamatussa? Ei, ei ikinä!
Olof Djurfelt kirjoitti näin eräässä artikkelissa Dagen -lehdessä koskien meneillään olevaa dialogia Helluntailiikkeen ja katolisen kirkon välillä:
”Karismaattinen ulottuvuus on läsnä, kun kokoonnumme ja se rakentaa paljon siltoja.”
Ja sitten voimme ottaa sitaatin Caesarius Cavallinilta, joka on Östanbäckin luostarin esimies. Myös he pyrkivät takaisin kohti Roomaa. Hän kertoo tässä, kuinka hän yhdessä Ulf Ekmanin ja Peter Halldorfin kanssa uskovat erään paavin rukouksineen saaneen aikaan helluntaiherätyksen ja nykyisen karismaattisen liikkeen. Täytyy sanoa, että sitä minä en ehdottomasti usko. Mutta hän kirjoittaa näin Keidas-liikkeen kotisivulla:
” Se fantastinen käännekohta, kääntyminen ykseyden matkustussuuntaan, jota nyt signaloi Peter Halldorf ja Ulf Ekman aivan odottamattomine uusine asetelmineen, vakuuttaa minulle, että Pyhä Henki, jota Ulf Ekmanin mukaan paavi Leo XIII rukoili 1900-luvun alussa tulemaan alas sen sisäänmarssin aikana, on nyt todella saanut otteen kristikunnassaan. (Teksti on nyt otettu pois OAS -liikkeen kotisivulta.)
Niin kauan kuin karismaatikot uskovat, että Pyhä Henki johtaa heitä, niin he luulevat, että tie on oikea. Ja niin kauan kuin tapahtuu hengellisiä manifestaatioita, niin he luulevat, että Pyhä Henki johtaa. Siitä tulee eräänlaista epäraitista kehäpäättelyä. Sillä ei ole merkitystä, jos heitä viedään aivan uusille teille tai suorastaan joskus epäraamatullisille teille, pääasia on, että tapahtuu asioita! Ja toivon sinun ymmärtävän, että karismaattiset kokemukset eivät voi olla perusta ekumenialle ja ykseydelle. Siinä tapauksessa meillähän voi olla ykseys kaikkien New Age -liikettä edustavien kanssa myös – sen osoitan melko selvästi videossani suuresta luopumuksesta. Perustan ykseydelle täytyy olla kuuliaisuus Jumalalle ja hänen Sanalleen. Silloin on mukana automaattisesti sisällä oleva Hengen yhteys. Ykseys ei ole siis meidän työtämme! Jeesushan rukoili Jumalaa ykseyden puolesta. Se ei ollut käsky meille.
Joten sen, mitä näemme karismaattisissa piireissä, ei ole sitä rakkautta totuuteen, joka voi meidät pelastaa 2. Tess. 2:n mukaan. Sen sijaan se on rakkautta ihmeisiin ja merkkeihin, jotka avaavat sen harhaanmenemisen, jonka Jumala sallii tulla sellaisen kristikunnan päälle, joka ei enää ole tarkka totuuden suhteen. Jumala on, aivan kuin hän teki juutalaisten kanssa, antanut meille runsain määrin hengellistä tietoa ja hengellisiä lahjoja. On syntynyt eräänlainen ”hengellisen tiedon puu” ja se on tehnyt meistä itseämme täynnä olevia ja ylimielisiä ja osassa yhteisöjä on jopa kutsuttu ihmisiä itseään jumaliksi. Juuri tätä kutsun karismaattiseksi sokeutumiseksi. Ja silloin sinun täytyy tietää, että en millään lailla ole raamatullista henkikastetta vastaan, Hengen lahjoja vastaan tai ihmeitä ja merkkejä vastaan, jotka ovat Jumalalta. Olenhan itsekin kokenut jotain tällaista. Mitä vastaan nousen, on haluttomuus etsiä totuutta näissä yhteisöissä. Tai jos voi sanoa tässä, se ”ei-rakkaus” totuuteen, joka siellä on, epäkuulevaisuus Jumalan Sanan ja Jeesuksen kehotusten suhteen. Ilmestyskirjassa tätä myös kutsutaan ”haaleudeksi”. Siitä voimme lukea Ilmestyskirjasta 3:14–18:
Ilm. 3:14–18: Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:” Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:” Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi jospa sinä olisit kylmä tai palava! Mutta koska nyt olet penseä (ruots. haalea) etkä ole palava etkä kylmä olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Laodikean seurakunnan ongelma ei ole, että se viis veisaa hengellisistä kysymyksistä, sillä silloinhan ollaan kylmiä. Ongelma on se, että se pitää itseään uskomattoman hyvänä, niin täydellisenä, niin täynnä viisautta, niin kelvollisena ja osaavana jne. Laodikea voi erittäin hyvin olla profetaallinen kuva kristikunnasta tänä päivänä, minun mielestäni tämä pitää hyvin paikkansa. Tässä näemme analogian siihen, millaisia juutalaiset olivat aivan juuri siihen aikaan, kun Jeesus tuli ensimmäistä kertaa. Ylimielisyys oli tehnyt juutalaisista niin sokeita, että he liittoutuivat sen ajan antikristillisen valtion – Rooman – kanssa, tappamalla hänet, joka sanoi olevansa Messias. Haalea, sokea ja luopunut kristikunta tulee liittoutumaan viimeisten aikojen Antikristuksen (Rooman?) kanssa ja tappamaan ne, jotka sanovat, että ainoastaan Jeesus on Messias/ Kristus ja että me ihmiset emme ole sitä.
Jos nyt vedän yhteen tämän viimeisen kohdan, niin haluan kehottaa kaikkia kristittyjä (myös itseäni) mietiskelemään, olemmeko mahdollisesti saaneet pienen pisaran tätä “karismaattista sokeutumista”. Siinä tapauksessa me otamme riskin joutua mukaan viimeisten aikojen suureen luopumukseen. Siis meidän täytyy uskaltaa kysyä itseltämme: olemmeko kulkeneet ihmeiden ja merkkien perässä enemmän kuin olemme kulkeneet Jumalan Sanan ja totuuden kanssa? Asetammeko totuuden kaikkein korkeimmalle? Myös kaiken mukavuuden ja näyttävyyden yläpuolelle? Olemmeko nähneet vaivaa ollaksemme raittiita ja valveilla Jeesuksen monen kehotuksen kanssa? Vai olemmeko hoiperrelleet ympäriinsä eräänlaisessa ”pyhässä humalassa”, ”holy drunkness” – ilmiössä, kuten Jesaja kuvasi 29. luvussa? Onko meistä tullut ehkä ylimielisiä ja ylpeitä kaikesta hengellisestä tiedosta – kaikesta sophiasta, kuten Paavali kirjoitti - jota olemme hakeneet lukemattomista kokouksista, konferensseista, raamattukouluista, kirjoista, äänitteistä, sanomalehdistä, videonauhoista, TV-kanavilta ja siten tulleet hengellisesti humalaan? Minä luulen, että on ennen näkemättömän tärkeää, että uskallamme ja haluamme esittää itsellemme nämä kysymykset tänä päivänä, ja että tarkasti tutkimme itseämme Raamatun valossa. .
3.0 Yhteenveto
Tässä nidon yhteen sen, mitä kirjoitin johdannoksi, nimittäin kyvyn nähdä kirkkaasti. Sen, että on hengellisesti raitis ja valveilla. Ja jos me voimme nähdä kirkkaasti, niin meidän täytyy siis ottaa pois rikka omasta silmästämme ensin, ja ehkä kaikkein eniten on kyseessä hengelliset roskat enemmän kuin arkipäiväiset synnit, jos tätä saa näin kuvata. Meistä ei kukaan ole täydellinen. Mutta hengellinen näkymme on ylimielisyyden ja erilaisten harhaoppien sumentama, silloin emme voi koetella menestyksekkäästi ja silloin emme voi auttaa muita oikeaan.
Emme siis saa paeta sitä, että tulemme merkityiksi ristillä, jos haluamme olla selvästi näkeviä ja että Jumalan voima virtaa meidän kauttamme. Se sisältää myös pikkutarkat asiat Jumalan kanssa Raamatun luvussa ja rukouksessa! Tämän korvaaminen ei käy sillä, että sen sijaan lukee nk. kristillisiä pokkarikirjoja tai katsoo nk. kristillisiä TV-kanavia. Siellä me joudumme riskeeratuiksi monta kertaa tulla harhaan johdetuksi väärien profeettojen kautta.
Niin, nämä olivat minun vakavia ajatuksiani siitä, kuka voi koetella. Ja jos teen yhteenvedon kaikesta yhdeksi lauseeksi, niin siitä saa tulla tämä:
Vain se, jolla on hengellisesti kirkas näköaisti ja on itse koeteltu, voi koetella toisia.
/Lennart J
Översättning till finska / Käännös suomeksi
Sylvi Hänninen
